Treenaa aivot huippukuntoon mobiilipeleillä
Monille lienee tuttu ajatus siitä, että lihaksia voi treenata erilaisten harjoitteiden avulla. Painoja nostelemalla hauis kasvaa ja vatsalihasliikkeillä saa sixpackin. Vähemmän tunnettu ja vähän hullunkuriseltakin kuulostava ajatus on aivojen treenaaminen Aivot voi nähdä samanlaisena lihaksena kuin kaikki muutkin ja niitä voi treenata, jos ei aivan samanlaisilla harjoituksilla, niin ainakin tietyntyyppisillä harjoitteilla. Alan asiantuntijat puhuvat usein kognitiivisista toiminnoista. Niillä tarkoitetaan erilaisia tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyviä prosesseja.
Pitkään oli vallalla ajatus, että hermosolut eivät uusiudu, eivätkä ne mukaudu uuteen tilanteeseen. Nykyään kuitenkin jo tiedetään, että hermosolut voivat sekä uusiutua että muuttua erilaisten ärsykkeiden ansiosta.
Hermosolut muuttuvat fyysisesti, kun niitä harjoitetaan uuden ärsykkeen kanssa toistuvasti. Vähän samaan tapaan kuin jokin vieraan kielen sana saattaa tuntua aluksi mahdottomalta lausua, mutta yhä uudelleen toistamalla sanan ääntämys lopulta muuttuu oikeaksi. Samoin aiemmin oli vallalla ajatus, että ‘vanhat’ aivot tai hermosolut eivät voi oppia uutta. Nykytiede on onneksi osoittanut tämänkin jo vanhentuneeksi ajatteluksi.
Aivojen treenaamisessa on kaksi tärkeää asiaa. Ensinnäkin, aivan kuin kaikessa muussakin harjoittelussa lopputulos kärsii, jos harjoituksia ei tee toistuvasti. Opittu unohtuu ja ‘lihaksen’ massa katoaa. Toisekseen, harjoittelussa on tärkeää käyttää harjoituksia, jotka on suunniteltu tietyn kognitiivisen toiminnon harjoittamiseen.
Et siis voi vain napata mitä tahansa peliä, vaan tarvitset asiantuntijan suunnitteleman pähkinän. Onneksi netti on täynnä erilaisia sivustoja, jotka tarjoavat työkaluja harjoitteluun. Lapsille moisia pelejä on kehitetty jo paljon, joista hyvä esimerkki on matemaattisessa ajattelussa tarvittavia taitoja treenaava Ekapeli-Matikka. Sitä käytetään jo monessa koulussa alkuopetuksen tukena.
Pelaamisen edut kognitiivisten taitojen harjoittamisessa
Tietokonepelien ja pelaamisen yleistyttyä on tasaisin väliajoin käyty keskustelua siitä, miten pelaaminen voi olla haitallista. Toki, jos pelaat muutaman sata tuntia viikossa, nouset harvoin työtuolista tekemään muita asioita ja elämäsi koostuu vain pelaamisesta, voidaan todeta pelaamisen olevan pahasta. Viime vuosien tutkimus kuitenkin tukee ajatusta, että järkevä määrä pelaamista auttaa monien asioiden oppimisessa.
Todistusaineistoa kertyy päivä päivältä enemmän. Parisen vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa vahvistettiin videopelien pitkäkestoinen positiivinen vaikutus havaitsemiseen, huomiokykyyn, muistiin ja päätöksentekoon. Useimmissa tutkimuksissa on tutkittu nopeatempoisia toimintapelejä.
Niissä pelaajan on liikuttava nopeasti, seurattava useita asioita yhtäaikaisesti, pitää mielessä paljon tietoa pelistä ja tehdä sekunnin murto-osassa päätöksiä.
Pelin ei kuitenkaan tarvitse olla valonnopeudella etenevä räiskintä, jotta siitä on hyötyä keskittymiskyvyn parantamisessa. Monet pelit vaativat tilanteen tarkkailua ja arviointia, vaikka ruudulla ei taisteluareenapelin tavoin pyöri tuhansittain yksityiskohtia. Tällaisia pelejä ovat mm. kasinopelit, joita pelataan livenä eli videoyhteydellä toisiin pelaajiin. Monet kasinot, kuten netticasino, tarjoavat livepelejä alustoillaan. Ne ovat interaktiivisia eli pelaajat ja jakaja kommunikoivat keskenään reaaliajassa videoyhteyden välityksellä. Näin luodaan tunnelma kuin olisit oikeassa kasinossa.
Vaikka itse kasinopeli vaatiikin keskittymistä ja monen asian seuraamista yhtä aikaa, tuo livepelaaminen mukaan lisäelementin, oikean kasinon tunnelman. Pelaaminen on jännittävämpää, koska näet vastustajasi ja he näkevät sinut. Eikä keskittyminen saa herpaantua hetkeksikään.
Tutkimustulokset
Todistusaineistoa on kerätty jo monen kognitiivisen taidon kehittymiselle. Näköaisti ja silmät ovat tietenkin tärkeässä osassa tietokoneella pelatessa ja onkin havaittu, että pelaajan kontrastien erottamiskyky paranee pelatessa. Tämä näkyy mm. parantuneena kykynä erottaa eri harmaan sävyjä. Myös laiskasta silmästä kärsivät hyötyvät pelaamisesta. Toimintapeleissä on usein tärkeää hahmottaa erityisen hyvin tila, jossa hahmo liikkuu. Pelatessa opitut tilanhahmottamisen taidot siirtyvät tosimaailmaan. Autoa ajaessa on erityisen tärkeää kyetä erottamaan liikkuvat objektit. Pelien nopean tempon on huomattu olevan avuksi tässäkin.
Nykymaailmassa kohtaa monesti ajatuksia siitä, että elämän tahti on muuttunut liian nopeaksi ja ihmisten keskittymiskyky on koetuksella. Monen työ on muuttunut sillisalaatiksi, jossa on tuhansia liikkuvia palasia päivittäin. Asiakkaat, työkaverit tai muut sivulliset keskeyttävät työnteon satoja kertoja päivässä kysymyksillä, puheluilla, sähköpostiviesteillä tai tekstareilla. Kun tähän menoon tottuu, saa sanoa hyvästit keskittymiselle ja impulsiivisten päätösten tekeminen tulee entistä yleisemmäksi. Päässä hakkaa ajatus nopeasta etenemisestä, ‘tee tämä ennen kuin kukaan tulee keskeyttämään’. Toimintapeliä pelatessa on kuitenkin joskus opittava odottamaan parasta hetkeä hyökkäykselle tai autopelissä ohituksen ajankohta ratkaisee monta kisaa. Samoja taitoja voi siirtää tosielämän sillisalaattitodellisuuteen.
Erilaisia kognitiivisia taitoja, joita pelit harjoittavat, voi luetella loputtomiin. Multitaskaaminen, joustavuus, vanhenemisesta johtuvien mentaalisten taitojen heikkenemisen hidastuminen, käden ja silmän koordinaatio, työmuistin paraneminen, nopea päätöksenteko ja niin edelleen.
Muutamia hyviä kognitiivisten taitojen harjoittamiseen tarkoitettuja sovelluksia
Erilaisia aivojumppasovelluksia kännyköihin löytyy pilvin pimein. Harmillisen usein ne vain ovat englanninkielisiä. Aivojen treenaamisen kannalta vieraalla kielellä pelaaminen on tietenkin vain etu, jos englannin taito on jo valmiiksi hyvä. Tehtävä saattaa muodostua ylivoimaiseksi, jos kieli ei olekaan vielä riittävästi hallussa. Suomenkielisistä sovelluksista monipuolisin on Muistiliiton Aivoterveydeksi! -sovellus. Se sisältää tietopaketin aivojen ‘terveydenhuollosta’ ja aivoja aktivoivia pelejä. Siinä on myös kalenterimuistutus, joka muistuttaa aivojen jumppaamisesta joka päivä. Muita täysin suomenkielisiä yksinomaan aivojumppaan keskittyviä sovelluksia ei markkinoilta löydy. Englanninkielisistä mainittakoon tässä NeuroNation, Lumosity ja Elevate.
NeuroNation on jaotellut harjoitukset sen mukaan, minkä tyyppisiä niiden sisältämät tehtävät ovat. Sovelluksesta löytyy numero-, kieli-, päättely-, muisti- ja havaitsemisharjoitteita. Vaikka harjoitukset on jaoteltu näin, ei se tarkoita, että ne harjoittaisivat vain yhtä toimintoa. Esimerksiksi numerotehtävät treenaavat sekä matematiikan taitoja että ongelmanratkaisun ja loogisen ajattelun taitoja. Lumosity on mainituista englanninkielisistä sovelluksista vanhin. Toisin sanoen se on kerryttänyt eniten kokemusta ja hionut harjoitteitaan. Lumosity koostuu pienistä minipeleistä, joita pelataan erilaisena sekoituksena joka päivä. Sovelluksessa on tietenkin kehityksen seuraamista helpottava tilasto-osio, josta näet miten harjoittelusi on edistynyt. Elevatessa on selkeät kuvitukset ja kirkkaat värit, joka tekee siitä mukavan katsella. Kuten Lumosity, myös Elevate koostuu minipeleistä, joita sovelluksesta löytyy noin 30 kappaletta. Elevate myös nostaa vaikeustasoa automaattisesti, kun se huomaa harjoitteiden tulleen helpommiksi sinulle.
Lopputulema
Pelaamisen voi vihdoinkin sanoa olevan sekä hauskaa että hyödyllistä. Kuten monelle uudelle ilmiölle käy, ajateltiin tämänkin olevan haitallista. Onneksi tutkimusnäyttöjen lisääntyessä on huomattu pelaamisen hyödytkin. Ja tutkimus on vasta lapsen kengissä. On monia kognitiivisten taitojen osa-alueita, joiden kehittymistä pelatessa ei ole vielä edes tutkittu. Markkinoille on tullut monia sovelluksia, jotka minipelien kautta kehittävät kognitiivisia taitoja. Matkapuhelimen ja hyvän internetyhteyden ansiosta kaikilla on vihdoin mahdollisuus muuttaa aivonsa superaivoiksi. Mutta muistakaa mummon viisaus, kohtuus kaikessa!
